Avainsanat

, , , ,

Kesä kääntyy jo loppupuoliskolleen, mutta meillä on vielä muutaman viikon lomantynkä tulollaan. Päätöksenteko ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani ja mielestäni onkin melko osuvaa, että olen horoskoopiltani asioita loputtomiin punnitseva vaaka. Tilannetta ei yhtään helpota se, että parempi puoliskoni on syntynyt kaksosten tähtimerkin alla. Kaikilla asioilla kun on kaksi puolta ja valintojen ja lopullisten päätösten tekeminen on sen myötä liki mahdotonta. Voitte uskoa, ettei meidän huushollissa tehdä kovinkaan usein juuri mitään ratkaisuja. Kesäsuunnitelmiakin väännellään ja käännellään sitkeästi kuin loputonta pullataikinaa. Pitäisikö lomalla matkustaa? Jos, niin minne ja kuinka pitkäksi aikaa? Vai pitäisikö lomalla keskittyä kotona rentoutumiseen? (Tässä kohden puoliso tosin haistaa palaneen käryä, sillä kaikessa kontrollifriikkeydessäni parhaiten rentoudun järjestelemällä komeroita.) Omat pikku kardemummansa tähän lomapullataikinasoppaan heittävät tietysti perheen karvapallopäät, joiden osalta suunnitelmat rajoittuvat lähinnä pohdintaan siitä, kuinka pitkäksi aikaa ne voi jättää kotiin keskenään.

Muutaman päivän kissat pärjäävät hyvin kahden. Luulen, että ne ovat suorastaan onnellisia päästessään meistä hetkeksi eroon. Ruokaa ja unirauhaa riittää, pöydillä ja kirjahyllyssä saa kiipeillä mielin määrin, eikä kukaan ole nipottamassa pudotetuista tavaroista ja ympäriinsä pöllyävistä karvoista. Toisinaan epäilen, että ne pitävät poissaollessamme salaa hillittömiä bileitä. Oksennusta ainakin löytyy kotiin tullessa usein pitkin lattioita, matot ovat rullalla ja kissat makaavat dekadentin oloisina pitkin kämppää. Toisaalta kotiinpaluu näyttää yleensä aina siltä, vaikka olisin vain käväissyt lähikaupassa.

IMG_6371

Kesäaurinkoa voi palvoa sisätiloissakin… Onkohan kyseessä rantaleijona vai kenties rantautunut hylje?

Kissat myös auttavat lomasuunnitelmien laatimisessa kehittämällä jatkuvasti tekemistä. Kissankarvoja on taas kylvetty ympäriinsä siihen malliin, että muutama päivä kuluu niiden nyppimisessä. Enkä nyt puhu mistään perussiivouksesta, kuten sohvan nyhertämisestä neliösentti kerrallaan vaateharjan kanssa, vaan joka paikkaan ulottuvasta hentoisesta kissanvillakerroksesta. Välillä tuntuu, kuin asuntomme olisi vedenalainen hylky, johon aika kasvattaa hiljaa merivirtojen mukana keinuvia leväkerrostumia. Jos kämppämme olisi läpeensä vuorattu kankaalla, se näyttäisi angorapuserolta. Sikäli lomasuunnitelmista on turha stressata, kun kissankarvasavottaan saattaa hyvinkin kulua koko loma.

Koska en kehtaa laittaa kuvaa esimerkiksi keittiömme verhosta (onneksi vasta yksi vieras on huomannut, missä kunnossa se on), havainnoillistan edellä kuvailemaani tilannetta loppukevennysmäiseen tyyliin kuvalla karvoitetusta kasvista.

2013-07-17 19.09.39

Joku on ilmeisesti kävellyt tästä turkkeineen ohi. Eipähän tule pelargonialle ihan heti vilu.

Mainokset